Olen rahoitusalan moniottelija, Nordnet Pankin talousasiantuntija, rahapodi -isäntä ja Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja. Löydät henkilöjutun täältä (Suomen Ekonomit) ja täältä (Suomen Kuvalehti, maksumuurin takana).

Politiikka on minulle toimintakenttänä uusi, mutta uskon, että kaiken oppii. Lisäksi uskon, että kansanedustajana voin vaikuttaa enemmän kuin twitter:issä mesoamalla tai rahapodia tekemällä. Ja koska vaikuttamisen tarve on mielestäni nyt suurempi kuin koskaan, päätin asettua ehdolle (Kokoomus, Uusimaa).

Uskon myös tietäväni mitä tässä maassa pitäisi juuri nyt tehdä.

Viimeisin blogiteksti täältä | Viimeisin podcast jakso täältä | Lisää ajankohtaista sisältöä löydät täältä: Martin Mediassa

Suomen talouden kannalta olennaista on se, miten suuri osa ihmiskunnan tulevasta tekemisestä on maamme rajojen sisäpuolella. Olemme maailmalla suhteellisesti vahvempia, mitä enemmän ihmiskunnan tekemisestä on Suomessa. Kun teemme enemmän, viemme enemmän, ja siten myös ansaitsemme enemmän. Lisäksi Suomessa tehty on tutkitusti vastuullisemmin tehty.

Suomen talous kilpailee kaikkien muiden maiden talouksien kanssa. Jotta pärjäisimme tässä kilpailussa, Suomen talouden tuottavuuden tulisi kasvaa. Koska tuottavuuden kasvu on kaiken talouskasvun ydintä. Tuottavuus kasvaa, kun saamme aikaiseksi enemmän vähemmällä. Tällainen talouskasvu on siten yleensä myös vihreämpää.

Jotta saisimme tuottavuuden kasvamaan pitää tehdä korkean jalostusasteen juttuja. Eli sellaisia, jossa omalla tekemisellämme luomme mahdollisimman paljon lisäarvoa. Käsitöissä 5,3 miljoonan asukkaan Suomi ei tule koskaan pärjäämään 1,4 miljardin Kiinalle. Koska olemme pieni kansa, meidän on erikoistuttava huippuosaamiseen.

Tuottavuuden kasvattamiseksi tarvitsemme siis huippuosaajia. Aivan sama ovatko nämä kotimaisia tai ulkomaisia, kunhan tulevat tänne tuottamaan. Tosin ulkomaiset huippuosaajat on joku muu kasvattanut, huoltanut ja kouluttanut. Tällaisia oman alansa huippuammattilaisia olisi enemmän kuin perusteltua houkutella Suomeen. Sairaanhoitajista, koodareihin ja tutkijoihin.

Tarvitsemme investointeja, mieluiten ulkomaisten tekemiä sellaisia, esimerkiksi akkutehtaisiin, pienydinreaktoriosaamisemme tuotteistamiseksi, soluruokatuotantoon, ICT teknologiaan ja uusien alustatalousmallien päänavauksiin. Investoinnit tuovat työtä, osaamiskeskittymiä ja verotuloa Suomeen. Heti. Suomesta pitäisi tehdä kansainvälisten investointien ykkösmaa.

Maailmantaloudessa olemme 1200 kilometriä pitkä saari. Ulkomaisten silmin Suomi on kaukana kaikesta. Mikäli haluamme isomman osan ihmiskunnan tekemisestä Suomeen, meidän on hoidettava liikenneyhteydet kuntoon. Ekologinen luotijunayhteys manner-Eurooppaan on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan. Kiinalaiset rakentavat luotijunaverkostoa 1000 km vuositahdilla.

Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata verovaroja. Veroilla on tarkoitus kustantaa sellaisia asioita, joita suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa. Rajallisia verotulojahan kerätään kaikilta. Siksi valtion tekemisiä tulisi aika ajoin käydä läpi kohta kohdalta ja kysyä, tulisiko julkishallinnon tehdä tätä? Mikäli vastaus on ei, kyseinen tekeminen olisi joko yksityistettävä tai lopetettava.

Yrityksissä pyritään parempaan vähemmällä. Koska kilpailu. Kun julkisella puolella kilpailua ei ole on ymmärrettävää, että fokus on muualla. Siksi julkishallinnon käytäntöihin olisi hyvä tuoda laadun ja määrän mittarit, joiden arvoja pyritään parantamaan samalla kun kuluja pyritään pienentämään. Kannustimena toimenpiteiden ensimmäisen vuoden säästöt bonuksina henkilökunnalle.

Kulutusvelka on paha, sijoitettu velka on hyvä. Julkishallinnon ei pidä omistaa yrityksiä tai tehdä investointeja aloille, jossa markkinat toimivat. Valtion kuitenkin pitää tehdä sellaisia i) taloutta yleisestikin hyödyttäviä ja ii) euromääräisesti kannattavia investointeja, joilla iii) saadaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Koska vaikka velka on huono isäntä, se on hyvä renki.

Koulujemme taso on syöksykierteessä. Pienenä kansakuntana meillä ei ole tähän varaa. Ellei toista toimivaa ratkaisua ole, kannattaisin koulujärjestelmämme siirtämistä kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Jotkut sanovat, ettei se olisi nykyaikaa. Mutta jos nykyaika on sitä, että 1/7 ysiluokkalaisista ei osaa lukea tarpeeksi hyvin pärjätäkseen elämässään, niin väliäkö sillä?

Jokaista lasta ja nuorta on autettava omien edellytyksiensä mukaiseen, hyvään suoritukseen. Emme saa jättää ketään rannalle. Jokaiselle pitää antaa todellinen mahdollisuus olla kaikkea sitä mihin rahkeet riittävät. Taustaan ja lapsuuden laatuun katsomatta. Paitsi lasten, myös Suomen kannalta. Tarvitsemme ihan kaikkia pärjätäksemme globaalissa kilpailussa.

Virossa on luokkahuoneet, rauhaa opiskella ja digitaaliset apuvälineet. Näillä eväillä heidän koulujärjestelmänsä tuottaa nykyään maailman parhaita oppilaita. Arvostamani eläkkeelle jäänyt lastentarhaopettaja on sanonut, että ”lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta. Ellei molempiin kykene, niin rajoja”. Uskon, että kouluihin tarvitaan enemmän selkeyttä ja vähemmän hankehumppaa.

Olen tehostanut organisaatioita ja siinä oppinut, että organisaatioiden syvät rivit usein tietävät mikä on pilalla ja miten tilanne korjataan. Kilon terveysaseman tapaus on minusta tästä oiva esimerkki.

En usko, että muutosjohtaja voi johtaa laittamatta itsensä likoon. Joskus on väärässä. Toisinaan hukassa.
Mutta jos visio on selkeä ja ympärilleen on löytynyt porukka, josta löytyy taitavampia ja toisiaan täydentäviä tyyppejä, ei ole asiaa, jota ei saa maaliin.

Jos haluat saavuttaa jotain, luo onnistumiselle mahdollisimman hyvät mittarit ja sido kannustimet näihin.

Olin vuoden työttömänä. On muuten musertava kokemus. Syrjäytyminen aloittaa kotikäynnit parin viikon jälkeen. Itse vastustin sitä fillaroimalla, ”työlounailla”, startup -ideoita viljelemällä ja päivittäisillä rutiineilla.
 Uskon, että suurin osa suomalaisista työttömistä haluaisivat kuulua ns. joukkoon ja tehdä töitä.

Mutta auta armias, kun elämä koettelee joka suunnalta. Silloin harva enää itsekään pitää itsestään. Yritän muistuttaa itseäni tästä, kun tapaan ikäviä tyyppejä.

Ihan jokaisen tulisi harrastaa pienimuotoista, kustannustehokasta ja pitkäjänteistä säästämistä osakkeisiin, tai vielä tehokkaammin kustannustehokkaisiin osakeindeksirahastoihin.
Ei sen takia, että tulisit miljonääriksi tai jotta voisit ostella kiiltäviä asioita. Vaan siksi, että siten saat osakemarkkinoilta vetoapua oman elämänkaaresi rahoittamiseksi. Ja lisää valintoja elämääsi.

Minulle on ihan samantekevää minkä värinen olet, minkä sukupuolinen olet, mihin uskot, mistä tulet, mihin olet menossa. Eri mieltäkin saat olla. Luonteesi ratkaisee.

Kaikki, jotka onnistuvat työllistämään itsensä - muista puhumattakaan - ovat arjen sankareita. Jokainen heistä luo talouteemme lisäarvoa (ja sen veroa), joista muut ovat valmiita maksamaan.
Yrittäjillä ei ole irtisanomissuojaa tai työaikoja, ja he voivat kirjaimellisesti menettää kaiken hetkessä. Yrittäjiä ei arvosteta tarpeeksi. Varsinkaan jos he onnistuvat erityisen hyvin.

Perinteinen media printissä, netissä, radiossa ja TV:ssä.

Rahapodi voitti "Yritykset & Organisaatiot" -kategorian palkinnon 2022

Blogiartikkelit